Talven aikana oli ilmestynyt ajopuu rannalle.
Aallot, meri, kivet, kalliot, aurinko, tuuli...♥
Kukat kesti vesilasissa suurin piirtein yhtä kauan kuin lomaa riitti.
Uimapoukamasta näki, että vesi oli matalalla.
Ilta.
Koiria vähän paleli välillä, oli onneksi vaatettakin mukana.
Joutsenia. Myös valkoposkihanhien suosiossa oli tuo rannan kohta.
Porista bongattua, Kirjurinluodolta.
Pihlavan K-Marketissa oli herkullisen näköisiä oransseja tomaatteja, lähiruokaa. Mmm...
Eläinten ranta Karhuluodon ja Uniluodon välissä. Viileähköstä ilmasta johtuen aika hiljainen.
Oli kuiten hevosetkin hiljattain pistäytyneet uimassa.
Dyynejä, hauskoja hienoja dyynejä! Minun jalanjäljet...
Koiran tassunjäljet, kun sen piti käydä tarkastamassa tämäkin ennen kuvan ottoa...
Pienenpienet linnun jäljet.
Merirannikki.
Hassu nupulakivi. Meriveden mataluudesta varmaan johtui, että osa kivistä oli tuollaisen harmaan (suolan?) peitossa lähempänä vesirajaa.
Tuolla olin onnellinen! Kiveltä toiselle hitaasti edeten ja mielenkiintoisia lohkareita ihmetellen ja silitellen, välillä istahdin vain nautiskelemaan. Näytti varmaan omituiselta kauempaa katsoen, mutta viis mie siitä. Ihana kivikko!
Tästä ikäänkuin oli irrotettu kiviä. Liekö ollut pehmeämpää materiaalia, joka on kulunut pois. Jännän kulmikkaat kolot silti.
Tämän voisin olettaa ihmiskäden jäljeksi, vaikka ensin ihmettelin, onko muka muinaisen aallokon jälkiä täälläkin. Ei pitäs olla.
Tämä kivi näytti tietystä kulmasta jonku alienin päältä. Tuossa oikealla oli kainaloonsopivan kokoinen kolokivi, joka muutti meille... tunsin itseni kyllä vähän rosvoksi kun otin kiven, mutta sitä kyllä rakastetaan täällä sen uudessa kodissa. Sekin on vähän harmaa, saa nähdä liottaako sateet sen eriväriseksi kesän mittaan.
Ja tämä näytti sydämeltä :)
Vähän pimeä kuva, kun oli pilvistä, mutta Reposaaressa kukki aivan hurjana kaikki syreenit ja muutkin pensaat ja kukat!
Polku hyttysmetsään, jonne ei saa ajaa moottoriajoneuvolla.
Kaunis päivä.
Väylämerkki oli harhautunut aika kauas väylältään... oli ihan mettässä.
Hieno kivinen polku.
Junnilanjärvi ja keltakurjenmiekat.
Reposaaren neuvolan upea punainen syreeni. Eksoottisen näköinen.
Kivoja, kauniita muistoja!
VastaaPoistaPaitsi käärme :) Vaikka onkin myrkytön. En muista nähneeni luonnossa käärmettä.
Mie olen muutaman nähny täällä etelässä, useimmiten kyllä auton alle jääneitä kyitä. En ikinä ennen kolmea kerralla!
Poista